Psykologi Paul Ekman, kasvojen mikroilmeiden ja perustunteiden tutkija, lisäsi tunteiden perusvalikoimaan hämmästyksen ja inhon. Keskitymme kuitenkin nyt neljään keskeiseen tunteeseen, jotka määrittävät tapamme liikkua ajassa ja todellisuudessa: vihaan, suruun, pelkoon ja iloon.
Ne eivät ainoastaan väritä elämäämme, vaan myös sitovat meidät eri hetkiin – menneisyyteen, tulevaisuuteen ja nykyhetkeen.
Viha – menneisyyden liekki
Viha on eloonjäämisvietin jatke, muinaisten aikojen suojaava tunne. Kun vaarat olivat todellisia, viha valmisti kehon puolustautumaan: lihakset jännittyivät, hengitys kiihtyi ja adrenaliini virtasi suonissa. Nykyihminen ei kuitenkaan enää kohtaa sapelihammastiikereitä, vaan epäoikeudenmukaisuutta, pettymyksiä ja loukkauksia.
Silti keho reagoi kuin muinoin – taistellen haamuvihollisia vastaan.
Jos vihan purkaa hallitsemattomasti, se satuttaa muita. Jos sen taas tukahduttaa, se kääntyy sisäänpäin ja polttaa sisältä.
Buddha tiivisti tämän mestarillisesti:
“Suuttumus on kuin puristaisi kädessään tulista hiiltä heittääkseen sen jotakuta kohti – mutta siinä polttaa itse itsensä.”
Viha kiinnittää meidät menneisyyteen. Se muistuttaa siitä, mitä meille on tehty, ja estää näkemästä, mitä kaikkea tässä hetkessä voisi olla.
Suru – hyvästien aika
Suru kertoo menetyksestä – rakkaasta ihmisestä, parisuhteesta, terveydestä tai vaikkapa elämäntilanteesta, joka ei enää palaa. Suru on välttämätön tunne; se auttaa meitä sopeutumaan ja löytämään uuden tavan elää.
Terve suru kulkee aaltoina. Se voi olla kyynel poskella, hiljainen kaipaus tai pitkä matka itsensä äärelle.
Liian syvänä ja pitkittyneenä se kuitenkin voi muuttua masennukseksi, vetäen mielen pimeään tilaan, jossa mikään ei tunnu miltään.
Ekmanin mukaan suru näkyy kasvoilla – kulmat laskevat, katse harhailee. Se on merkki siitä, että ihminen ei ole enää tässä hetkessä, vaan menneisyydessä, sen äärellä mitä ei enää ole.
Surutyö on kuitenkin myös vapautumisen prosessi. Se tekee tilaa uudelle ja opettaa rakastamaan elämää sen hauraudesta huolimatta.
Pelko – tulevaisuuden varjo
Pelko on eloonjäämisen ääni. Se varoittaa, suojaa ja valmistaa pakenemaan.
Mutta kun todellista vaaraa ei ole, pelko alkaa elää omillaan. Se kuiskaa: “Entä jos?” – ja täyttää mielen kuvitelmilla, joista yksikään ei vielä ole totta.
Pelko saa kehon jännittymään, sykkeen nousemaan ja hengityksen kiihtymään. Se on fysiologinen reaktio kuvitteelliseen uhkaan.
Nykyihminen pelkää usein tulevaisuutta: työpaikan menetystä, epäonnistumista, yksinäisyyttä tai arvostelun kohteeksi joutumista.
Pahimmillaan pelosta tulee itseään ruokkiva silmukka – pelon pelkäämistä.
Pelon hallinta ei tarkoita sen kieltämistä, vaan sen näkemistä: “Nyt pelkään, koska ajattelen jotakin tulevaa.”
Pelko siis vetää mielen tulevaisuuteen ja estää meitä kokemasta tätä hetkeä täydesti.
Ilo – nykyhetken voima
Ilo on tunne, jota on tutkittu vähiten, mutta joka on elämän kannalta tärkein.
Ilo on kuin valo, joka murtaa ajan rajan. Siinä ei ole menneisyyttä eikä tulevaisuutta – vain tämä hetki.
Kirjailija Álex Rovira tekee eron ulkoisen ja sisäisen ilon välillä.
Ulkoisen ilon lähteitä ovat voitot, ylennykset ja juhlat – ne ovat hetkellisiä ja katoavia.
Sisäinen ilo taas kumpuaa syvältä: se on rauhaa ja kiitollisuutta ilman syytä, kuin sielu virittyisi oikealle taajuudelle.
Iloinen ihminen on avoin ja valmis jakamaan. Hän juhlistaa elämää, koskettaa toisia ja tuo valoa ympärilleen. Ilo on tunne, joka tekee elämästä elämisen arvoista – ja ainoana perustunteista se kuuluu tähän hetkeen.
Ajan ulottuvuudet tunteiden kautta
Jos katsomme näitä neljää perustunnetta ajan näkökulmasta:
- Viha ja suru pitävät meidät menneisyydessä.
- Pelko vie meidät tulevaisuuteen.
- Ilo palauttaa meidät tähän hetkeen.
Nykyhetki – tuo haurain ja voimakkain tila – löytyy vain silloin, kun uskallamme päästää irti menneestä ja tulevasta. Ja ehkä juuri siksi ilon taito on yksi elämän suurimmista oppimismatkoista.
Lähde: Hector Garcia (Kirai) Francesc Miralle, Ichigo Ichie. Hetkessä elämisen taito japanilaisittain.
Ps. Mikäli terapeutti palvelussa ei näy haluamallesi päivälle vapaita aikoja,
laitathan suoraan viestiä minulle tämän sivuston yhteydenottolomakkeen kautta.
