Valmennus-, osaaminen-, sekä ymmärtäminen kasvussa
Urheilusuoritukset eivät synny vain fyysisestä harjoittelusta. Mieli ja henkinen kantti ratkaisevat usein pelin lopputuloksen, kisan suunnan ja jopa koko urheilu-uran suunnan. Suomessa psyykkinen valmennus on ollut pitkään vain osa hyvin tienaavien huippu-urheilijoiden etuoikeuksia – mutta tilanne on muuttumassa.
Psyykkinen valmennus tarkoittaa mielen taitojen kehittämistä: keskittymiskykyä, paineensietoa, itseluottamusta, motivaatiota ja kykyä palautua vastoinkäymisistä. Nämä taidot eivät synny itsestään, vaan niitä voidaan – ja pitää – harjoitella aivan kuten fyysisiä ominaisuuksia.
Viime vuosina yhä useammat suomalaiset huippu-urheilijat ovat tuoneet avoimesti esiin, kuinka psyykkinen valmennus on ollut ratkaiseva osa heidän menestystään. Esimerkiksi olympiaurheilijoiden ja palloilujoukkueiden taustalla työskentelee nykyään psyykkisiä valmentajia, jotka tukevat urheilijoita suurten paineiden keskellä.
Suomessa on myös kehittynyt omaleimainen lähestymistapa: yhdistelmä suomalaista sisua, tieteeseen pohjautuvaa menetelmällisyyttä ja yksilön kunnioittamista. Psyykkinen valmennus ei tarkoita heikkouden korjaamista – se on voimavarojen vahvistamista.
Silti haasteita riittää. Monissa seuroissa ja lajeissa psyykkinen valmennus nähdään edelleen “lisänä”, ei osana perustreeniä. Lisäksi valmentajien ja vanhempien asenteet voivat vaikuttaa siihen, miten avoimesti urheilijat uskaltavat puhua mielen kuormituksesta.
Tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisalta. Nuoret urheilijat ovat entistä tietoisempia mielen merkityksestä. He haluavat kasvaa paitsi vahvoiksi urheilijoiksi, myös tasapainoisiksi ihmisiksi.
Suomessa psyykkinen valmennus on nousemassa sinne, minne se kuuluu: osaksi jokaisen urheilijan kokonaisvaltaista kehittymistä – jo varhaisesta iästä lähtien.
