En varmasti ole ainoa, joka tuntee näin. Koulussa työskentelevät tietävät, että oppilaiden käytös kuormittaa enemmän kuin koskaan ennen. Henkinen ja fyysinen väkivalta on monessa koulussa jo arkipäivää. Silti opettajilta odotetaan, että he jaksavat päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen.
Opettajien arki tuntuu olevan monella jatkuvaa selvittelyä ja tulipalojen sammuttamista.

Kun kodit väsyvät, koulu kantaa – mutta kuinka kauan?
Totuus on, että lasten huono käytös ei synny tyhjästä. Se heijastaa sitä, mitä tapahtuu kotona – sitä, mitä lapsi näkee, kuulee ja ennen kaikkea ei kuule. Jos lapset tulisivat kuulluksi ja nähdyksi omissa kodeissaan, olisimmeko nyt tässä tilanteessa?
Yhä useampi lapsi ja nuori kantaa mukanaan painolastia, jota koulun aikuiset, lähinnä opettajat yrittävät purkaa – usein ilman välineitä, ilman tukea ja ilman yhteistä suuntaa. Koulusta on tullut paikka, jossa yritetään paikata perheiden ja yhteiskunnan murtumia.
Mutta koulu ei voi, eikä sen pidäkään olla ainoa turvaverkko. Silti – koulu voi olla alku muutokselle.

Koulujen tehtävä ei voi olla enää vain tiedon siirtäminen
Me elämme ajassa, jossa tiedon määrä kasvaa, mutta ymmärrys vähenee. Teknologia kehittyy, mutta ihmisten välinen yhteys heikkenee. Tulevaisuutta on yhä vaikeampi ennustaa – ja juuri siksi koulun rooli psyykkisen hyvinvoinnin tukijana on tärkeämpi kuin koskaan.
Perusopetuksen tehtävä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua. Tämä ei ole pelkkä kaunis lause opetussuunnitelmassa – se on vastuu, joka meillä aikuisilla on.
Kun vanhemmat eivät enää jaksa tai ehdi, koulupolun tulisi tarjota nuorille työkaluja elämään. Ei vain tiedollisesti, vaan myös psyykkisesti:
– Miten kohdata pettymyksiä?
– Miten säilyttää toivo ja itsearvostus?
– Miten johtaa omaa ajatteluaan ja tunteitaan?

Psyykkiset taidot – tulevaisuuden selviytymispakki
Psyykkinen valmennus ei ole terapiaa. Se on konkreettista, arkeen istuvaa taitoharjoittelua – elämän ydintaitoja, joita jokainen nuori tarvitsee.
Kun nuori oppii johtamaan itseään, ymmärtämään tunteitaan ja rakentamaan luottamusta omaan kykyynsä, hän ei enää purkaudu muihin. Hän löytää keinon purkaa paineita rakentavasti.
Ja samalla se helpottaa myös opettajien arkea. Kun luokassa on vähemmän tunnekuohuja, vähemmän konflikteja ja enemmän itsetuntemusta, opettajille jää tilaa tehdä sitä, mitä he osaavat parhaiten – opettaa, kohdata ja innostaa. Psyykkisten taitojen opettaminen ei siis tue vain oppilaita – se tukee koko kouluyhteisöä.
Psyykkisten taitojen tuomisella kouluihin tuodaan kouluun käytännön työkaluja, kuten:
- Resilienssin ja minäpystyvyyden vahvistamista
- Itsetuntemusta ja sisäisen motivaation tunnistamista
- Oman suunnan löytämistä ja itsensä hyväksymistä
- Rohkeutta kasvaa, kun kaikki ei ole vielä selvää
Nämä eivät ole “ylimääräisiä” taitoja. Ne ovat selviytymisen edellytys – sekä oppilaille että opettajille.
Toivoa on – ja se syntyy yhdessä
Silti jokaisessa koulupäivässä on myös valoa. On niitä hetkiä, kun oppilas uskaltaa puhua ja kokee tulleensa kuulluksi ja nähdyksi. Kun hän saa kiitoksen, tai kun yhteinen nauru kollegan tai luokkakaverin kanssa keventää iltapäivän.
Niiden hetkien varaan myös moni opettajista rakentaa jaksamisensa. Mutta niiden rinnalle tarvitsemme muutosta – järjestelmällistä tukea, joka kantaa pidemmälle kuin yksittäinen onnistuminen.
Koulu voi olla paikka, jossa mielen perustaa vahvistetaan
Olen saanut pitää psyykkisen valmennuksen massaluentoja peruskouluissa – kuten Liedon Ilmaristen koulussa 9.luokkalaisille teemalla “Uteliaana tulevaisuuteen.” Palaute on ollut antoisaa – oppilaat ovat kokeneet tulleensa nähdyiksi, sekä yhteisten keskustelujen myötä kuulluiksi. Hyväksytyiksi. He ovat oivaltaneet, että heidän ajatuksillaan ja tunteillaan on merkitystä.
“Toimi niin kuin sillä mitä teet olisi merkitystä. Sillä on.” – William James

Ehdotan: Kolmea valmennuskokonaisuutta peruskouluihin
Tämän onnistuneen pilotin pohjalta psyykkisten taitojen ohjelma on rakennettu kolmeksi kokonaisuudeksi, oppilaille (peruskoulunsa päättäville) ja opettajille:
1. Syksy – Uteliaana tulevaisuuteen
Itsetuntemus – kuka olen? Vahvistetaan minäpystyvyyttä ja herätetään ajattelua: mitä haluan, ja mihin pystyn?
2. Vuodenvaihde – Kompassi
Pohditaan, olenko menossa oikeaan suuntaan. Tutkitaan asenteita ja motivaation rakennuspalikoita.
3. Kevät – Kohti tulevaisuutta
Yhdistetään opitut asiat ja rakennetaan siltaa tulevaan – kohti tulevaisuutta ja omaa elämää, sekä vastuun kantamista.

Rakennetaan yhdessä lapsillemme koulu, joka kasvattaa myös mielen vahvuutta
Jos haluat koulullesi valmennuskokonaisuuden, joka antaa sekä oppilaille että opettajille toivoa ja työkaluja arkeen, olen valmis tuomaan tämän konseptin myös teille.
Rakennetaan yhdessä koulu, jossa ei puhuta vain numeroista – vaan myös ihmisyydestä, mielestä ja merkityksestä.

Kesän ajatuksia arvoista, kilpailullisuudesta ja irtipäästämisestä
Kesässä on jotain kummallista. Suomessa käytetään yksitoista kuukautta siihen, että odotetaan kesää – ja sitten…
Urheilussa palkitaan, yrittäjyydessä rangaistaan. Kumpi kulttuureista on parempi?
Tämä lienee pohdinnan paikka… Yrittäjien arvostus Suomen päättäjillä tuntuu hipovan nyt pohjalukemissa, samaan aikaan kuin…
Maassa makaavia potkitaan? – iskuja tulossa konkurssin tehneiden yrittäjien vyön alle!
Suomessa on noin 320 000 työtöntä ja vain 25 000 avointa työpaikkaa. Tämä ei ole…
Suomi rankaisee epäonnistuneita yrittäjiä – ja maksaa siitä nyt kovan hinnan
Suomessa puhutaan paljon yrittäjyyden tärkeydestä. Tarvitsemme kasvua, innovaatioita ja rohkeita ihmisiä, jotka uskaltavat ottaa riskejä…
Miltä tavoite tuntuu – tai miltä sen pitäisi tuntua sinussa?
Me puhumme tavoitteista usein aika “järjellisen” puolen kautta, kuten aikatauluista, askelista, suunnitelmista ja niiden tuottamista…
Uusi vuosi 2026
Uusi vuosi ei ole taianomainen nollausnappi, mutta se voi olla hyvä hetki pysähtyä, katsoa suuntaa…

