“Ensimmäinen kirjain psykologisissa aakkosissa on A niin kuin Asenne.” – Carl Jung
Muutos ei ala ulkoisista olosuhteista. Se alkaa sisältä. Asenteesta.
Asenne on sana, jota viljellään urheilukentillä, työpaikoilla ja luokkahuoneissa – mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa? Kun pomo murahtaa, että “nyt tarvitaan parempaa asennetta”, mitä hän oikeasti pyytää? Ja ennen kaikkea: mitä me itse tarkoitamme, kun puhumme hyvästä tai huonosta asenteesta?
Asenne on tapa nähdä maailma
Asenne ei ole pelkkä tunne tai ajatus. Se on kokonaisvaltainen tapa suhtautua – ihmisiin, tilanteisiin, elämään. Se näkyy siinä, kuinka katsot peiliin aamulla. Kuinka suhtaudut epävarmuuteen, pettymyksiin ja mahdollisuuksiin. Asenne ei ole vain “motivaatiota” tai “positiivisuutta”, vaan syvällinen sisäinen suunta – johon voit vaikuttaa.
Asenne koostuu kolmesta osasta:
- Tunteet: Miltä jokin asia tuntuu?
- Ajatukset: Mitä uskomuksia meillä on siitä?
- Toiminta: Miten päätämme toimia sen suhteen?
Jos ajattelet, että liikunta on tylsää ja juokseminen kamalaa, todennäköisesti välttelet lenkkipolkua. Mutta jos alat hiljalleen tarkastella omia uskomuksiasi – “Entä jos juoksu voisikin antaa virtaa?” – alat muuttaa näkymätöntä. Ja kun näkymätön muuttuu, alkaa myös näkyvä muuttua.
Kasvun asenne – usko siihen, että voi kehittyä
Stanfordin professori Carol Dweck puhuu kirjassaan Mindset kasvun asenteesta. Se tarkoittaa uskoa siihen, että lahjakkuus ja kyvykkyys eivät ole synnynnäisiä ominaisuuksia, vaan jotain mitä voi kehittää. Jos uskot, että sinulla on mahdollisuus oppia ja kasvaa, alat toimia sen mukaisesti.
“Kaiken muutoksen lähtökohtana on uskomus, että älykkyys ja ominaisuudet ovat kehitettävissä.” – Carol Dweck
Kasvun asenne on tie kohti potentiaalia – ei heti, ei helposti, mutta varmasti.
Kolme askelta asenteen kehittämiseen
Erkka Westerlund – yksi Suomen menestyneimmistä jääkiekkovalmentajista – jakaa asenteen kehittämisen kolmeen vaiheeseen:
- Tiedostaminen: Miten ajattelen? Mihin uskon? Mitä pelkään?
- Mielikuvat: Miltä näyttäisi, jos uskaltaisin? Entä jos kaikki onnistuisikin?
- Harjoittelu: Asenne ei ole pysyvä tila, vaan taito. Sitä voi ja pitää harjoitella.
Kysy itseltäsi:
- Mihin asioihin suhtaudun kielteisesti – ja miksi?
- Mihin uskon itsessäni – ja missä rajoitan itseäni turhaan?
- Olenko valmis muuttamaan näkökulmaani, jos se vie minua eteenpäin?
Asenne ei tarkoita yltiöpositiivisuutta
Positiivinen ajattelu ei ole ongelmien kieltämistä. Se on valinta katsoa maailmaa mahdollisuuksien kautta, vaikka kaikki ei olisikaan hyvin. Kuten presidentti Mauno Koivisto sanoi:
“Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.”
Toivo ei ole naiiviutta – se on rohkeutta.
Sinun matkasi – sinä päätät suunnan
Asenteen muuttaminen vaatii rehellisyyttä, rohkeutta ja aikaa. Mutta se on mahdollista – ja ennen kaikkea: se on järkevää. Koska silloin, kun muutat tapaa katsoa maailmaa, koko maailma alkaa näyttää toisenlaiselta.
Paras aika aloittaa muutos oli eilen. Toiseksi paras aika on nyt.
– Luigi
Lähde: Tietokirja Psyykkinen valmennus (Tossavainen & Peltonen, 2024)
