Johtaminen on pohjimmiltaan vaikuttamista. Se ei ole käskemistä eikä manipulointia, vaan kykyä innostaa, ohjata ja saada muut uskomaan yhteiseen suuntaan. Vaikuttaminen on taitolaji, ja sen kulmakivet löytyvät jo antiikin viisaudesta.
“A leader is one who knows the way, goes the way, and shows the way.”
Johtaja on henkilö, joka tuntee tien, kulkee sitä itse ja näyttää sen muille.
— John C. Maxwell
Vaikuttamisen voima – Aristoteleen kolme työkalua
Jo antiikin Kreikassa filosofi Aristoteles jakoi vaikuttamiskeinot kolmeen kategoriaan: eetos, paatos ja logos. Näitä voi ajatella johtamisen kivijalkoina:
1.
Eetos – Uskottavuus
Johtajan uskottavuus on kaiken lähtökohta. Kuka sinä olet, miten toimit, ja minkälaisen vaikutelman annat? Maine, asiantuntemus ja aitous rakentavat eetosta. Yksi asiavirhe voi horjuttaa uskottavuutta, kun taas aitous ja osaaminen voivat nostaa sinut johtajaksi, jota halutaan seurata.
“People buy into the leader before they buy into the vision.”
Ihmiset uskovat johtajaan ennen kuin he uskovat visioon.
— John C. Maxwell
2.
Paatos – Tunteet ja yhteys
Hyvä johtaja osaa herättää kiinnostuksen. Hän käyttää esimerkkejä, tarinoita, tutkimuksia ja kokemuksia, jotka resonoivat kuulijan kanssa. Tunteet eivät ole heikkous – ne ovat silta ymmärrykseen. Tarinat, metaforat ja vahvat mielikuvat luovat yhteyden ja avaavat tilan oppimiselle ja kasvulle.
“They may forget what you said, but they will never forget how you made them feel.”
He saattavat unohtaa mitä sanoit, mutta he eivät koskaan unohda, miltä sait heidät tuntemaan.
— Maya Angelou
3.
Logos – Loogisuus ja sisältö
Vakuuttava puhe tai teksti rakentuu loogisesti. Viesti tulee esittää selkeästi, perustellen ja monipuolisesti. Hyvä johtaja ottaa huomioon myös vasta-argumentit – ei vältelläkseen niitä, vaan kohdatakseen ne avoimesti ja rakentavasti.
“The art of communication is the language of leadership.”
Viestinnän taito on johtamisen kieli.
— James Humes
Johtamisen arki: tavoitteet, palaute ja tuki
Johtaminen ei ole vain puhetta – se on myös konkreettista tekemistä: tavoitteiden asettamista, palautteen antamista ja toiminnan tukemista. Yksi hyvä työkalu tavoitteiden määrittelyyn on iSMART-malli:
- Individual – yksilöllinen
- Specific – tarkka
- Measurable – mitattava
- Action-oriented – toimintaan sidottu
- Realistic – realistinen
- Timely – aikaan sidottu
Tavoitteet ovat kuin karttoja – ne ohjaavat matkaa. Ilman niitä eksyt helposti. Mutta yhtä tärkeää on saada palautetta: mitä teen hyvin, mitä voin tehdä paremmin?
“Setting goals is the first step in turning the invisible into the visible.”
Tavoitteiden asettaminen on ensimmäinen askel näkymättömän muuttamisessa näkyväksi.
— Tony Robbins
Tutkimusten mukaan optimaalinen suhde palautteessa on keskimäärin 5,6 positiivista palautetta yhtä kriittistä kohden. Mieti hetki – toteutuuko tämä sinun arjessasi? Miltä tuntuisi saada viisinkertaisesti enemmän vahvistusta kuin korjausta?
Johtajuus vaatii rehellisyyttä – myös itseä kohtaan
Kehittyminen syntyy siitä, että uskallamme katsoa peiliin. Pelkkiä vahvuuksia hiomalla edistys on hidasta – mutta omien kipukohtien rehellinen kohtaaminen voi vapauttaa valtavasti potentiaalia.
“What gets measured gets managed.”
Sitä, mitä mitataan, voidaan myös johtaa.
— Peter Drucker
Johtajuus on tasapainoa vaatimisen ja välittämisen välillä. Hyvä johtaja tuntee ihmiset, joita hän johtaa – ja ennen kaikkea hän tuntee itsensä. Välillä tarvitaan napakkuutta, välillä rinnalla kulkemista. Laadukas johtaminen ei ole joko-tai, vaan sekä-että.
“Leadership is not about being in charge. It is about taking care of those in your charge.”
Johtajuus ei tarkoita vallassa olemista – vaan vastuuta niistä, joista olet vastuussa.
— Simon Sinek
Johtaminen on taito. Se on harjoiteltavissa, kehitettävissä ja ennen kaikkea ihmistä varten.
Jokainen meistä voi vaikuttaa – kysymys kuuluu: Miten sinä johdat?
Lähde: Tietokirja Psyykkinen valmennus (Tossavainen & Peltonen, 2024)
