”Tutkimaton elämä ei ole elämisen arvoinen.” – Sokrates
Kuka minä olen? Mitkä asiat ovat minulle tärkeitä? Mitä haluan – ja miksi haluan juuri niitä asioita?
Nämä kysymykset eivät ole vain filosofista pohdintaa, vaan ne ovat suoraan yhteydessä siihen, miten rakennamme käsityksen itsestämme – eli identiteetin. Psykologiassa identiteetillä tarkoitetaan ihmisen kokonaisvaltaista ymmärrystä omasta itsestään: persoonasta, arvoista, kyvyistä ja elämänhistoriasta.
Identiteetti ei ole pysyvä tila – se on matka
Psykologit Erik Erikson ja James Marcia toivat esiin, että identiteetti rakentuu ennen kaikkea itsensä tutkimisen ja sitoutumisen kautta. Kun ihminen tutkii arvojaan, uskomuksiaan ja tavoitteitaan – ja vieläpä sitoutuu niihin – syntyy selkeämpi minäkuva. Ilman sitoutumista omiin havaintoihin ihminen voi ajautua elämään muiden odotusten mukaan, hukaten yhteyden itseensä.
Identiteetti ei ole kiveen hakattu – se elää ja kehittyy vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Erityisesti nuorena tai elämän murroskohdissa ihminen on altis omaksumaan ympäristön arvoja vain saadakseen hyväksyntää. Siksi on tärkeää pysähtyä ja kysyä: Kuka minä olen, ilman muiden odotuksia?
Ulkoa sisään vai sisältä ulos?
Usein määrittelemme itsemme ulkoisten tekijöiden kautta: ammatti, sosiaaliset suhteet tai harrastukset. Esimerkiksi urheilija saattaa rakentaa identiteettinsä täysin oman lajinsa varaan. Mutta mitä tapahtuu, jos ura päättyy loukkaantumiseen? Kun identiteetti lepää vain yhden asian varassa, se voi horjua helposti.
Kestävämpi tie kulkee sisältä ulospäin. Kolme ydinelementtiä – arvot, asenteet ja uskomukset – muodostavat identiteetin kivijalan. Ne ohjaavat käyttäytymistämme, valintojamme ja sitä, miten suhtaudumme elämän eri tilanteisiin.
Käyttäytyminen kertoo, kuka uskot olevasi
Meistä jokaisella on erilaisia rooleja – työ, koti, ystävät, some – ja käyttäydymme eri tilanteissa eri tavoin. Mutta pinnan alla on jotain pysyvämpää: tyypillinen käyttäytyminen, joka kertoo millaisia olemme aidosti. Se heijastaa juuri niitä arvoja ja uskomuksia, joiden varaan olemme rakentaneet identiteettimme.
Esimerkiksi ihminen, joka pitää itseään ympäristöystävällisenä, toimii sen mukaan: hän kierrättää, valitsee ekologisia tuotteita ja arvostaa luontoa. Toimintaa ohjaa identiteetti, joka on linjassa arvojen kanssa.
Kun joukkue löytää itsensä – esimerkkinä Venus
Erinomaisena esimerkkinä toimii Jaguars Spirit Athletes -edustusjoukkue Venus, jonka valmentajat Stiina Keskinen, Sohvi Tannijärvi ja Mika Leistiö ovat hyödyntäneet psyykkistä valmennusta joukkueen identiteetin rakentamisessa. He kertovat:
“Psyykkinen valmennus on vaikuttanut joukkueen arkeen valtavasti. Olemme oppineet luottamaan toisiimme, uskomaan itseemme ja puhumaan avoimesti. Joukkueen arvot, rutiinit ja ilmapiiri ovat selkeytyneet, mikä näkyy suorituksissa ja kilpailupäivissä. Uskallamme nyt asettaa tavoitteita ja mennä niitä kohti yhdessä. Kaikki päätökset tehdään joukkueen etu edellä – se on ollut merkittävä muutos.”
Miksi tämä on tärkeää sinulle?
Sinun ei tarvitse olla urheilija tai valmentaja. Riittää, että olet ihminen, joka haluaa ymmärtää itseään paremmin ja elää arvojensa mukaista elämää. Mitä paremmin tunnet omat arvosi, asenteesi ja uskomuksesi, sitä selkeämpi suunta sinulla on.
Identiteetti ei ole valmis paketti – se on prosessi. Ja prosessi, jonka aikana opit toimimaan rohkeammin omana itsenäsi.
Kuka sinä oikeasti olet – ja mihin olet matkalla?
Lähde: Tietokirja Psyykkinen valmennus (Tossavainen & Peltonen, 2024)
