Suomi – mihin menet?

Ennätykset rikki: Jälleen järisyttävät konkurssiluvut

Heikko kasvu ja epävarmuus nakertavat Suomen taloutta. Siksi tänä vuonna rikotaan jälleen koko 2000-luvun konkurssiennätys.

Näin uutisoi Kauppalehti 2.12.2025

Kun sama tahti jatkuu, konkurssiin asetetaan tänä vuonna yli 3300 yritystä. Vuonna 2021 konkurssien määrä oli alle 2000, joten vararikkomäärä on neljässä vuodessa noussut peräti 65 prosenttia.

Luvut viittaavat siihen, että tänä vuonna rikotaan jälleen 2000-luvun konkurssimäärien ennätys. Konkursseja kirjataan erityisesti palvelu-, ravintola- ja rakennusaloilla.

”Kokonaiskuva huolestuttava”

Konkurssiasiamies huomauttaa, ettei suurimmassa osassa konkurssipesiä ole varoja täysimittaiseen konkurssimenettelyyn, eikä useassa edes menettelyn alkuvaiheen kustannuksiin.

”Velkojille jaettavat jako-osuudet ovat tyypillisesti vähäisiä tai ne loistavat poissaolollaan. Tänä vuonna voi varojen vähäisyyden vuoksi raueta yli 2000 konkurssia. Näin tapahtui viime vuonnakin”, Maijala kertoo.

Heikentyvillä aloilla kuluttajakäyttäytymisen muutokset näkyvät viivan alla, uskoo puolestaan Asiakastiedon yritysdataan perehtynyt tuoteomistaja Jaakko Nors.

”Kokonaiskuva on huolestuttava. Suomalaisyritysten tuottavuus ei ole kasvanut, ja monilla aloilla kehitys on jopa laskusuuntainen. Konkurssihakemusten määrä jatkaa kasvuaan tasaisella tahdilla”, Nors aprikoi.

Norsin mukaan tämä voi viitata siihen, ettei yritysten taloudellinen paine ole vielä hellittänyt. Asiakastieto laskee, että tänä vuonna eniten konkurssiin on mennyt rakennusalan yrityksiä (699).

Koska me todella ymmärrämme, mitä nämä luvut tarkoittavat?

Kun talous supistuu ja konkurssit lisääntyvät, kuten 2025-luvut osoittavat – seuraukset eivät jää vain yrityksiin. Ne heijastuvat laajasti yhteiskuntaan:

• Työpaikkojen häviäminen ja työttömyyden kasvu — konkurssit vievät työpaikkoja, mikä koettelee ihmisten toimeentuloa ja turvallisuutta. Tämä johtaa stressiin, epävarmuuteen, vähäisempiin kulutusmahdollisuuksiin ja taloudelliseen ahdinkoon.
• Palveluiden – erityisesti perus- ja hyvinvointipalveluiden heikentyminen. Kun yritykset kamppailevat ja kunnilla ja Suomella on paineita säästää, vaikutukset näkyä myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Rahapula heikentää resursseja, mikä kuormittaa terveydenhuoltoa ja peruspalveluita.
• Koulujen ja koulutusjärjestelmän haasteet — leikkaukset ja inflaation aiheuttama kulujen kasvaminen heikentävät julkista rahoitusta, mikä heijastuu lopultakin opetukseen, oppilaiden-, sekä opettajien hyvinvointiin ja lopultakin koulutuksen laatuun.
• Mielenterveysongelmat ja sosiaalinen turvattomuus — taloudellinen epävarmuus, työttömyys ja palveluiden heikentyminen aiheuttavat stressiä, pelkoa tulevasta ja masennusta. Tämä kuormittaa ihmisiä ja yhteiskuntaa pitkällä aikavälillä ja tuottaa kustannuksia yhteiskunnalle.
• Myös päihde- ja alkoholiongelmat lisääntyvät — vaikeudet, epävarmuus ja yhteiskunnan paineet johtavat ahdistukseen ja pahimmassa tapauksessa myös masennukseen, mikä monesti hoidetaan täällä pohjolassa alkoholilla. Nuorilla ja nuorilla-aikuisilla kuvioihin ovat tulleet vahvasti myös erilaiset huumeet, joiden avulla todellisuutta juostaan karkuun.

Nämä ilmiöt – työpaikkojen häviäminen, terveyden ja koulutuksen murrokset, mielenterveysongelmat ja päihdedynamiikka esiintyvät usein toistensa rinnalla, yleensä vielä vahvistaen toisiaan.

Talouden lama ja poliittiset päätökset eivät ole abstrakteja ja ”tuolla jossain” tapahtuvia asioita joista meidän ei pitäisi olla huolissaan – päinvastoin!

Ne ovat näkyneet ihmisten arjessa ja hyvinvoinnissa jo pidemmän ajan!

Jottei pelkkä klikkiotsikko hämää sinua – jotain hyvääkin!

Tulevaisuuden ei tarvitse olla – eikä se tässä kohtaa mitenkään voisikaan olla aikaisempien vuosien toisintoa ja vanhoihin ”hyviin aikoihin” paluuta. Vaan uuden rakentamista ja uskoa parempaan huomiseen, vaikka aivan tarkalleen emme tietäisikään miten se tulee tapahtumaan.

Mutta sen tiedän, että vanhoja uskomuksia viimeisen 18 vuoden ajalta olisi syytä tarkastella tarkemmin, mitä päätöksiä valtakunnan tasolla on tehty – mihin tai keihin on uskottu, vaikka varmaa tietoa tulevasta ei ole ollut? Kuka on tehnyt päätöksiä ja mitkä tai ketkä ovat päätöksiin vaikuttaneet (EK / AY liike… ketä muu?).

Valtakunnalliset kriisit, jotka ovat meitä yksittäisiä ihmisiä suurempia, kuten talvisota – sai aikaan poikkeuksellisen yhteenkuuluvuuden ja tekemisen ilmapiirin Suomessa, jolla tätä maata sisulla rakennettiin vaikeiden aikojen yli – kohti parempaa huomista. Olisiko tällainen ilmapiiri mahdollista rakentaa tulevien vuosien aikana?

Vahvasti jaksan uskoa, että olisi. Se vaatii tosin suuressa kuvassa ajattelutapamme muutosta – minä muodon vaihtamista ME muotoon, sekä aitoa tahtotilaa muuttaa vanhoja uskomuksia ja katsontakantojamme. Me muodolla, tarkoitan meitä Suomalaisia – en EK:ta, Ay liikettä, EU:ta tai sitä ja tätä ja tuota… mitä me haluamme ja miksi?

Tulevana lauantaina 6.12.2025 vietetään 108 vuotista itsenäisyyspäiväämme – Löytyykö meistä sitä sisua, jotta tämän maan asiat saataisiin kuntoon?

Oikein hyvää itsenäisyyspäivää kaikille – Luigi