”Ole oma itsesi. Kaikki muut ovat jo varattu.” – Oscar Wilde
Itsensä hyväksyminen on yksi tärkeimmistä hyvinvoinnin kulmakivistä. Jos et hyväksy itseäsi — kaikkia puolia, vahvuuksia ja heikkouksia — on vaikea elää mielekästä ja tasapainoista elämää.
Moni ajattelee, että itsensä hyväksyminen tarkoittaa passiivista asennetta: “Olen vain tällainen, en voi tehdä mitään.” Todellisuudessa se on juuri päinvastoin. Itsensä hyväksyminen on aktiivinen prosessi, jossa opimme tuntemaan itsemme syvemmin, näkemään rehellisesti omat vahvuutemme ja heikkoutemme — ja päättämään, mitä niille teemme. Jos haluat kasvaa ja kehittyä, sinun on ensin tiedettävä, mistä lähdet liikkeelle.
Hyväksymällä itsemme saamme mahdollisuuden lähteä kulkemaan kohti niitä asioita, joita todella haluamme. Esimerkiksi toipumisessa ensimmäinen askel on aina todellisuuden tunnustaminen ja hyväksyminen.
KUTSUMATON VIERAS — METAFORA HYVÄKSYMISELLE
Kuvittele, että olet muuttanut uuteen kotiin ja järjestät tupaantuliaiset. Olet kutsunut kaikki naapurit, ja juhlat alkavat iloisissa tunnelmissa. Yhtäkkiä ovesta astuu sisään naapurin alkoholisti: epäsiisti, haisee pahalle ja käyttäytyy oudosti. Ajattelet: “Miksi hän tuli?”
Vaikka et pidä hänen läsnäolostaan, olit kutsunut kaikki. Voitko toivottaa hänet tervetulleeksi — aidosti — vaikka hän häiritsee ja aiheuttaa epämukavuutta? Jos et, joudut vartioimaan ovea koko illan, ettet vain joudu kohtaamaan häntä.
Samoin käy elämässä: jos jatkuvasti torjumme epämiellyttäviä ajatuksia, tunteita ja ominaisuuksia, käytämme valtavasti energiaa niiden vahtimiseen. Lopputuloksena emme pysty nauttimaan elämästä täysin.
TUNNE JA HYVÄKSY — SITTEN TOIMI
Itsensä hyväksyminen alkaa siitä, että opimme tuntemaan itsemme. Miten voisit hyväksyä jotain, mitä et tiedä tai ymmärrä? Usein elämme automaattiohjauksella: reagoimme vanhojen tottumusten ja mallien mukaan, ilman tietoista valintaa.
Kun opit tunnistamaan omat ajatuksesi ja reaktiosi — esimerkiksi huomaat olevasi ärtyisä kiireessä — voit alkaa työstää asiaa. Mitä paremmin tunnet itsesi, sitä paremmin pystyt hyväksymään kaiken sen, mikä tekee sinusta juuri sinut.
Toinen vaihe on se, miten reagoit havaintoihisi. Kun joku huomauttaa sinulle esimerkiksi lyhyestä pinnasta, tyypillinen reaktio on puolustautuminen: “Ei minulla ole!” Defenssi suojelee meitä, mutta harvoin vie eteenpäin.
Sen sijaan voit ottaa vastaan ajatuksen uteliaasti: “Mielenkiintoista, ehkä minulla joskus on lyhyt pinna.” Tällä tavoin annat ajatukselle mahdollisuuden, vaikka et hyväksy sitä täysin totena. Samalla avaat oven muutokselle ja kehitykselle.
VIEKÖ TOIMINTASI SINUA ETEENPÄIN?
Moni meistä jää kiinni ajatuksiin ja käyttäytymismalleihin, jotka vievät kauemmas omista tavoitteista. Esimerkiksi jos syyttelet itseäsi jatkuvasti, mieliala laskee, ja saatat etsiä lohtua huonoista valinnoista — esimerkiksi epäterveellisestä ruoasta — mikä pahentaa tilannetta.
Kysy itseltäsi: Vieko tämä toiminta minua lähemmäs sitä, mitä oikeasti haluan? Vai kauemmas?
AKTIIVINEN HYVÄKSYMINEN — RATKAISU KEHITTYMISEEN
Aktiivinen hyväksyminen tarkoittaa, että otat asiat vastaan sellaisina kuin ne ovat ja pyrit reagoimaan niihin tavalla, joka vie sinua eteenpäin. Et jää kiinni puolustautumiseen tai itsesi moittimiseen, vaan lähdet tutkimaan: “Mitä voin tehdä?”
Kreikkalainen filosofi Epictetus kiteytti tämän loistavasti:
“Ei se merkitse, mitä sinulle tapahtuu, vaan se, miten reagoit siihen.”
Tapahtuma + Reagointi = Lopputulos.
Kun haluat muuttaa lopputulosta, muuta reagointiasi.
Lähde: Tietokirja Psyykkinen valmennus (Tossavainen & Peltonen, 2024)
