Resilienssi – miten nousta ylös, kerta toisensa jälkeen

“Sillä ei ole väliä kuinka monta kertaa kaadut, vaan sillä, kuinka monta kertaa nouset ylös.” – Tuntematon

Elämässä ei voi välttää vastoinkäymisiä. Jokainen meistä kohtaa haasteita, pettymyksiä ja stressiä, mutta ratkaisevaa on, miten niihin suhtaudumme. Tämä kyky nousta takaisin jaloilleen vastoinkäymisten jälkeen on juuri sitä, mitä kutsutaan resilienssiksi.

“Elämä on kuin polkupyörällä ajamista — pysyäksesi tasapainossa sinun täytyy jatkaa liikkumista.” — Albert Einstein

Mitä resilienssi oikeastaan on?

Resilienssi tulee latinan sanasta resilio, joka tarkoittaa kimpoamista takaisin. Alun perin termiä on käytetty esimerkiksi mekaniikassa ja fysiikassa, mutta 1940-luvulta lähtien sitä on tutkittu erityisesti psykologian alalla. Aluksi tutkijat selvittivät, miten köyhyys ja muut vaikeat olosuhteet vaikuttivat lasten kehitykseen. Myöhemmin huomattiin, että osa lapsista selviytyi ja menestyi huolimatta haastavista lähtökohdista.

Resilienssi ei ole vain synnynnäinen luonteenpiirre — se on myös taito, jota voi kehittää. Voimme vahvistaa kykyämme sopeutua, selviytyä ja jopa kasvaa vastoinkäymisistä. Se näkyy niin elämän suurissa kriiseissä kuin arjen kuormituksessa ja urheilusuorituksissa.

“Se, mikä ei tapa, vahvistaa.” — Friedrich Nietzsche

Mitkä tekijät rakentavat resilienssiä?

Tutkimusten mukaan resilienssiin vaikuttavat sekä riskitekijät että suojaavat tekijät.

  • Riskitekijät kuten korkea stressi ja masennusoireet heikentävät sopeutumiskykyä.
  • Suojaavat tekijät, kuten optimismi, elämäntyytyväisyys ja minäpystyvyys (usko omiin kykyihin), vahvistavat sitä.

Eräässä laajassa tutkimuksessa (yli 30 000 osallistujaa) havaittiin, että minäpystyvyys oli vahvin positiivinen yhteys resilienssiin. Myös positiiviset tunteet auttavat palautumaan haastavista tilanteista tehokkaammin.

“Menestys ei ole lopullista, epäonnistuminen ei ole kohtalokasta: rohkeus jatkaa on se, mikä merkitsee.” — Winston Churchill

Athlete taking a break in the boxing ring with red gloves and training equipment.

Resilienssiä voi kehittää

Hyvä uutinen on, että resilienssiä voi harjoitella ja vahvistaa monin tavoin. Eräässä tutkimuksessa amerikkalaiset poliisit osallistuivat 16 viikon ohjelmaan, jossa vahvistettiin neljää osa-aluetta: fyysistä kuntoa, tunteiden säätelyä, arvojen mukaista toimintaa sekä psyykkistä joustavuutta. Tulokset osoittivat selvästi, että harjoittelu auttoi hallitsemaan stressiä paremmin ja paransi jopa perhesuhteita.

Fyysinen kunto

Kehittämällä kestävyyttä ja voimaa lisäät kykyäsi selvitä kuormittavista tilanteista. Hyvä fyysinen perusta on tärkeä osa kokonaisvaltaista palautumista.

“Jos haluat valloittaa vuoren, aloita pienistä askelista.” — Confucius

Tunteiden hallinta

Opettele tarkkailemaan ajatuksiasi ja tunteitasi. Voit esimerkiksi pysähtyä päivittäin miettimään: Mikä onnistui tänään? Tämä yksinkertainen harjoitus tukee positiivista ajattelutapaa.

Arvojen mukaan eläminen

Mieti, elätkö omien arvojesi mukaisesti. Arvojen mukainen elämä lisää merkityksellisyyden tunnetta ja vahvistaa psyykkistä kestävyyttä.

Psyykkiset taidot

Harjoittele esimerkiksi itseluottamusta, sisäistä puhetta ja mielikuvaharjoittelua. Psyykkiset taidot auttavat sinua säilyttämään fokuksen ja palautumaan nopeammin.

“Usko itseesi ja kaikki on mahdollista.” — Audrey Hepburn

Resilienssi maailman huipulla

Huippu-urheilijat ja yritysjohtajat tarvitsevat erityisen korkean resilienssin kyvyn. Tutkimuksessa, jossa haastateltiin 12 olympiavoittajaa, nousi esiin viisi psykologista suojaavaa tekijää:

  • Positiivinen persoonallisuus
  • Motivaatio
  • Itseluottamus
  • Fokus
  • Sosiaalinen tuki

Näiden avulla he pystyivät kääntämään paineen ja stressin voimavaraksi. Kyse ei ole vain siitä, että kestää vaikeuksia, vaan siitä, että osaa nähdä ne mahdollisuuksina kasvaa.

“Voittaminen ei ole aina tärkeintä, mutta halu voittaa on.” — Vince Lombardi

Mitä voit tehdä arjessa?

Resilienssi ei tarkoita sitä, ettei kokisi vaikeita tunteita tai stressiä — vaan sitä, että oppii käsittelemään niitä rakentavasti.

Kysy itseltäsi:

  • Olenko fyysisesti hyvässä kunnossa?
  • Onko tunne-elämäni tasapainossa?
  • Osaanko hyödyntää psyykkisiä taitoja arjessani?
  • Elänkö omien arvojeni mukaisesti?

Pienillä, toistuvilla valinnoilla ja harjoitteilla voit vahvistaa omaa psyykkistä kestävyyttäsi. Kun opit näkemään stressaavat tilanteet mahdollisuutena oppia ja kasvaa, olet matkalla kohti vahvempaa ja joustavampaa itseä.

“Kaikki unelmat voivat toteutua, jos sinulla on rohkeutta seurata niitä.” — Walt Disney

Seuraavaksi

Seuraavassa osassa sukellamme psykologiseen joustavuuteen ja siihen, miten voit kohdata haastavat ajatukset ja tunteet niin, etteivät ne estä sinua etenemästä kohti tavoitteitasi.

Lähde: Tietokirja Psyykkinen valmennus (Tossavainen & Peltonen, 2024)

Jaa blogini kavereillesi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top